tiistai 29. tammikuuta 2013

Smurffailu ja AFK-kiireet

Rhubarbarian
Raparperibarbaari, le Smurffi

Teinpä smurffi-accountin itselleni Steamiin. 

Miksi? te kysytte.
Siksi, minä vastaan.






Taas kaikki tiet vievät Dotaan. Olen pelannut koko Dota-historiani kavereideni kanssa, joiden DBR-rating on 99%. Tämä luonnollisesti buffaa minun pelejäni taitotasoltaan korkeampaan luokkaan, joissa pärjään kyllä, jos olen porukassa. Yksin pelatessa olen kuitenkin way-ahead-of-my-league, enkä tykkää jatkuvasta häviämisestä. Siispä tein itselleni Smurffi-accountin, jossa voin rauhass pelata ihmisiä vastaan ja harjoitella. Huijausta? Enpä usko.

Toisaalta smurffin tekeminen tähän vaiheeseen saattoi olla turhahkoa. Olen juuri muuttamassa, eikä uuteen asuntoon ole tulossa nettiä vasta kuin 14.2. Sen lisäksi olen kaikki viikot asustamassa kummitätini sohvalla, sillä käyn vielä viimeisen harjoittelun ennen valmistumista fysioterapeutiksi. Näin ollen ainakin pelaaminen jäänee vähemmälle helmikuun ajaksi.

Näihin sanoihin! Jore ottanee ohjat käsiinsä hetkeksi.

0 kommenttia :

perjantai 25. tammikuuta 2013

DOTABUFF.com // Troll Warlord

Oletko koskaan miettinyt että kuinka hyvä loppujen lopuksi oletkaan Dotassa? Kenties olet selannut pelejäsi läpi filtterin kanssa ja katsonut, minkä tasoisia pelejä (Normal / High / Very High) olet pelannut, tai seuraat silmät kiiluen selviytymistäsi yksittäisillä heroilla?
read more

0 kommenttia :

torstai 24. tammikuuta 2013

There will be a time of strife and unrest

Kohta se on täällä, The Elder Scrolls Online. Tuo tulevaisuuden WoW on 22. tammikuuta alkanut värvätä betatestaajia ja minähän tietenkin naputin onnessani jo omaa signuppiani heti ensimmäiseen mainokseen törmättyäni. Tätä on odotettu.

Eeppistä seikkailua luvassa, joten nyt kiinnostuneet hakemaan betatestaajiksi tästä.

Ja eikun sormet syyhyten beta-avainta odotellessa...





Tästä vähän ensimakua.






0 kommenttia :

Plants vs. Zombies

Sieniä ja epäkuolleita.

Pelasta aivosi zombeilta kasvattamalla puutarhaasi. Siinäpä vasta konsepti. 
Kuulostanee epäilemättä varsin typerältä, mutta peli koukuttaa jo ensimmäisen tason jälkeen. Tavoitteena on todellakin pelastaa aivosti hyökkääviltä zombeilta kasvattamalla zombeihin hyökkääviä kasveja: papuja sylkevillä peashoottereilla, perunamiinoilla ja melonilingoilla, you name it.

Vaikka konsepti on yksinkertainen, saavat harmaat aivosolut hyrrätä, jos aikomuksena on päästä peli läpi. On osattava suhteuttaa auringonsäteet (jotka toimivat pelin valuuttana), kasvit ja zombi-tyypit toisiinsa, jotta säteesi eivät lopu kesken, kasvisi saavat tuhoa aikaan, eikä homma muutenkaan mene reisille. Liian vaikeaksi peli ei kuitenkaan missään vaiheessa pääse, vaan vähän rennommallakin mielellä pääsee koko pelin läpi.

WoWissakin on löydettävissä oma Plants vs. Zombies- tehtäväsarja, jonka palkintona saa Sunflower-companionin. Tehtävät on löydettävissä Hillsbrad Foothillsistä.
Itse läpäisin pelin tänään, kun yllätyksekseni minulta puuttui enää vain viimeinen kenttä. Steam sanoo minun pelanneen peliä 7 tuntia, joka sisältää vähän lisäpuzzleja, joten pelin läpäisee varmaankin muutamassa tunnissa, kun istahtahtaa paikalleen ja päättää sen läpäisevänsä.

Jos Steam ei innosta, niin PvsZ on saatavissa myös ainakin Androideille.

0 kommenttia :

TYTTÖmäinen katumus

Steam, Steam, Steam. Sinä ja sinun Työviikon turmio-alennuksesi.
read more

0 kommenttia :

Explore! Find my challenges!

And when you fail to solve them and lie blubbering like an ignorant child on the floor, you will know, that the Riddler is better than you!


Ahhh, Riddler, Arvuuttaja, Irvileuka, Edward E. Nigma.

read more

0 kommenttia :

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Just like I left her.


WORLD OF WARCRAFT, bitch.

Olin tänään (ja olen yhä) vähän kipeä, eikä mieli tee tehdä mitään ajatustyötä vaativaa. En ole vuoteen ollut WoWissa, mutta silloin kun olin, oli WoWin peruspällöily juuri sopivaa ajanvietettä kipeänä olevalle. Kalastus ja kasvien keräily oli turhauttavaa ajanhukkaa, mutta sitä vaadittiin taitojen parantamiseen. Mikä siis olisikaan parempi aika suoriutua välttämättömistä, aivotoimintaa hyvin vähän vaatimattomista kartan ympäri palloilusta, kuin kipeänä oleminen?

Ah, World of Warcraft.

Laríen of Rapid Descent. Feral/resto druid.
Tästä hienoisesta wowi-ikävästä johtuen kävin eilen katsastamassa hahmoni armorysta. Siellä Laríen oli, juuri niinkuin olin hänet jättänytkin.

Kerkesin pelaamaan WoWia 1,5 vuotta, Nagrand- ja Aerie Peak-servereillä. Molemmat olivat PvE-servuja, vaikka minun pääosittainen iloni olivatkin PvP:nä suoritettavat Battlegroundit. Olin kuitenkin siinä määrin passiivinen pelaaja menevän oikean elämäni vuoksi, että missään vaiheessa en kerennyt keräämään kyllin hyvää settiä Areena-PvP:tä varten.

lvl85, Warsong Gulch

Ajan ns.puute tietysti tarkoitti sitä, että tein vain joitain dungeoneita, mutta raideihin ei aika, saatikka iLvl, riittänyt. Kiinassa vietetyn syyslukukauden ja sitä seuranneen reppureissauksen aikana olin kuitenkin jäänyt pahasti jälkeen perus-gearissakin.
Linrae, Holy/Disc Priest

Jatkuva maksimigearissa ja abiliteissa pysytteleminen oli turhauttavaa, varsinkin kun tiesin, että mihinkään raideihin tai areenoille ei minun ollut meneminen. Ei sillä määrällä kuntosalia, kavereita ja haluani tehdä miljoonaa muutakin asiaa. Tämän vuoksi minulla olikin lähinnä vain main-characterini Laríen sekä yksi toinen alt, Linrae, jolla pelasin ehkä levelille 50 asti. Viime vuonna helmikuussa päätin, että tolkuton gearin perässä juokseminen saisi riittää. Rahaa piti pistää muutenkin säästöön, eikä gear-stressaus tehnyt pelaamisesta viihdyttävää. Oli myös poikaystävä, joka ei aivan ymmärtänyt yömyöhään pelaamista ja kiroamista.

Pelaisinko WoWia uudelleen? Ehdottomasti, jos se olisi halvempi, mahdollisesti ilmainen, tai jos olisin hyvin hyvin tekemisen puutteessa pitkiä aikoja. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe liittyväni takaisin, eikä Mists of Pandarian mukana tullut talent build-järjestelmä saa minun tukeani. Jää nähtäväksi mitä tulevaisuudessa käy.

Tön tön tööö!

0 kommenttia :

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kerro vielä kerran, miten tätä pitikään pelata?

"Paina B"
"Eikun mee tonne, saat sen helpommin"
"Sinne vaan, kyllä sää hengissä pysyt"
"Noniin, mitä sanoin?"

Yksi varmimmista tavoista saada minut ragequittaamaan pelin (esim. Batman: Arkham City) on kertoa, kuinka peliä pelataan. Tai siis kuinka neuvoja henkilökohtaisesti pelaisi. Se on ollut tavattoman rasittavaa niin kauan kuin jaksan vain muistaa.

Say whaa? Not sure I quite catched that.
Kuulinko oikein, yritätkö neuvoa?
Tiedän, että useimmin neuvonta on hyväntahtoista ja kuka niin tekeekin, haluaa auttaa, mutta meikäläinen on aina ollut herkkähipiäinen asian suhteen. Otan neuvot usein henkilökohtaisesti, loukkauksena pelitaitojani kohtaan. Yhtenä poikkeuksena toimii Dota2, jossa otan mielelläni vastaan neuvoja siitä mitä gearia kannattaisi havitella tai että mitkä abilityt toimivat jollain itselleni uudella herolla. Luulen, että tämä johtuu siitä ettei Dotassa tällaisilla neuvoilla ole minkäänlaista tekemistä varsinaisen pelaamisen suhteen. Kukaan ei sano minulle, että älä tee niin tai älä tee näin. Neuvot tulevat pojilta, jotka ovat pelanneet DotAa jo vuosia ja jotka tietävät kokemuksesta, mikä toimii ja mikä ei. He jakavat kokemustietoa minulle, eivät ole olevinaan parempia ja kerro mitä minun täytyypitääonpakko tehdä.

Toinen poikkeus on tietysti kaikki co-op-pelit (esim. Lara Croft: Guardians of Light), joissa ihmiset yleensä keskittyvät vain omaan tekemiseensä. Ja co-opissa toisen on pakko tajuta toista ennen ratkaistava puzzle. Yleensä sekin tapahtuu yhdessä.

Mistäkö aihe kumpuaa? Asensin vasta Batmaniin Catwoman bundleni ja kokeilin pelata hieman poikaystäväni seuratessa pelaamista vieressäni. Poikaystäväni on kerennyt vapaapäivinään pelaamaan Batmania paljon pidemmälle kuin minä ja ilmeisesti koki velvollisuudekseen kertoa minulle, mitä minun kannattaisi tehdä (vaikkei siis ole vielä itsekään Catwomaniin koskenutkaan). RAGEQUIT ja ohjain pois käsistä. "Pelaa itte paremmin." Poikaystävä tähän: "No en mie sitä pahalla tarkottanu."
Eikä se sitä tarkoittanutkaan. Minun pitäisi oppia pitämään pinnani ja ottamaan neuvot neuvoina. Tai sitten pitää herkkä hipiäni ja pelata vain silloin, kun olen yksin talossa.

Voi minua.

0 kommenttia :

lauantai 19. tammikuuta 2013

Prepare for battle 2: Feeder / n00b

Prepare for Battle: You are dead. Dead. (Razor)

 Dotan pelaajalajit
1. Well-farmer
2. Feeder / n00b
3. русский (Russki)
4. Lane farmer
5. Uhanalaiset pelaajalajit (progamer, perus-Pertti ja killstealer)

Noob (nub, n00b, newbie), on aloitteleva pelaaja, joka tekee pelissään useita virheitä. Jotkut lähteet erottelevat vielä newbien ja noobin toisistaan sillä, että newbie on vain osaamaton aloittelija ja että n00b on edellisen lisäksi vielä haluton oppimaan. Dotassa kuitenkin KAIKKI virheitä tekevät ovat noobeja riippumatta siitä haluaako nuupio oppia lisää.

Levinneisyys: Tavattavissa koko Dotan laajuudelta, jokaiselta lanelta ja junglesta. Yleensä viettää aikaa kuitenkin basessa, joko kuolleena tai regeniä odotellen.

Elintavat: Nuupion tunnuspiirteisiin kuuluu yleinen tietämättömyys. Nuupio ei tiedä heroista, eikä osaa käyttää hyväkseen abilityja. Haahuilee kartalla sinne tänne tai vaihtoehtoisesti pysyy pelkästään omalla lanellaan. Auto-attack is the best attack.

Gear:  Nuupio aloittaa bootseilla tai pullolla. Yleensä kuitenkin regeneration unohtuu täysin, ja ralli lanen ja basen välillä voi alkaa. Yllättävän vaikeaa on myös pysyä edes suositelluista tavaroissa, vaan nuupio sooloilee ja yleensä tavoittelee damagea riippumatta omasta

Purge kommentoi noob-pub-peliä

Feeder on n00b, joka syöttää itseään vastustajalle. Feeder ei opi virheistään, vaan menee uskollisesti omalle lanelleen yksin ja tulee tapetuksi yksi, kaksi, seitsemän kertaa. Näistä tapoista vastustajan puolen herot saavat kultaa ja kokemusta, tullen kokoajan vaikeammiksi tappaa.
Feedaus voi olla tahatonta, newbie-feedausta, tai täysin tahallista oman joukkueen vahingoittamista. Jälkimmäisestä pelaajan voi raportoida ja toivoa, että hän saa siitä seurauksensa.


***

Tässä vaiheessa muistutan kuitenkin että jokainen on noob alussa. Etenkin Dota vaatii kymmeniä, jopa satoja pelejä ennen kun kukaan voi sanoa hallitsevansa pelin. Siitäkin huolimatta pelissä voi tulla esiin uusia ja yllättäviä käänteitä, joita et osannut odottaa. Nuupioiden tulisi kuitenkin pitää mielessään, että kyllä, tulet olemaan huono. Tulet feedaamaan ja kyllä, tulet tekemään sitä useiden pelien ajan. Nuupioista kirjoitettu lisää esimerkiksi täällä.

MUISTAKAA MYÖS, että pub-peleissä KAIKKI kanssapelaajasi vastaavat taitoluokkaasi. He ovat siis suoriutuneet peleistä suunnilleen yhtä hyvin/huonosti kuin sinäkin. Ehkä tyypillä on vain huono peli tai sitten olet itsekin vielä nuupio.

0 kommenttia :

perjantai 18. tammikuuta 2013

Prepare for battle 1: Well-farmer

Prepare for Battle: Godlike! ... Holy Shit! ... Ownage! (Well-farmer)

Dotan pelaajalajit
1. Well-farmer
2. Feeder / n00b
3. русский (Russki)
4. Lane farmer
5. Uhanalaiset pelaajalajit (progamer, perus-Pertti ja killstealer)


Well-farmerit ovat yleisesti Dotassa, erityisesti helpommissa bot-peleissä esiintyvä laji, jonka erottaa etenkin pelin loppupuolella luonteenomaisesta käyttäytymisestään pakkautua vastustajan wellille tappamaan alitasoisiksi jääneitä vastapelaajia. Toisissa peleissä vastaavanlaista toimintaa kutsutaan usein camppaamiseksi ja base rapeamikseksi.

Levinneisyys:Well-farmeria tavataan koko Dotan pelialueella. Peliryhmän yksittäiset well-farmerit ovat keskittyneet joko keskilinjalle tai roamaavat  pitkin karttaa ahnehtien itselleen mahdollisimman paljon helppoja tappoja. Pelin loppupuolella well-farmer on löydettävissä joko vastustajan wellillä tai matkalla takaisin sinne oman kuoleman jälkimaininkina.
Well-farmer ei ole onneksi Dotan yleisin pelaajalaji. Tästä huolimatta eteen voi tulla tilanteita, joissa pahimmillaan koko vastustajapuoli liittoutuu yhteen suureen massamurhatapahtumaan, ja johon lääkkeenä on yhteisesti sovittu luovuttaminen (= kaikki ragequittaa, eikä kukaan saa siitä rangaistusta).

Elintavat: Pelin alkupuolella well-farmer saattaa vaikuttaa vain tehokkaalta pelaajalta ja yleisimmin well-farmerit tunnistetaankin vasta pelin loppupuolella, kun yksi vastustajan base-torneista on tuhottu. Tällöin well-farmer sijoittaa itsensä vastustajan wellin ulkopuolelle, tornien kantamattomiin, jotta voi aloittaa loppumattoman farmauksensa.
Well-farmer voidaan nähdä kahdella tapaa.
          1) Onpa kiva, kun tuo yksi tyyppi tappaa nuo vihukit ja me voidaan vaan keskittyä puskemiseen.
          2) Että tuo tyyppi ottaa päähän, tämä peli ei etene mihinkään kun sille tärkeintä on vain saada lisää tappoja.
Yleisesti vastapuoli näkee tämän vain haittana, kun jo ratkenneelta näyttävä peli vain jatkuu, mutta on myös niitä omalla puolella pelaavia, joita tämä ärsyttää yhtälailla.

Gear: MOAR DAMAGE! osa "Kun mikään ei riitä". Divine Rapier, miksei jopa kaksikin.

Drow, vinkki: voittaminen ja ylivoimaisuus on kivaa, mutta napakat, ajoissa lopetetut pelit on vielä kivempaa.


***
A/N: Yhdessä vaiheessa dota2wikissä oli artikkeli hyvästä pelikäyttäytymisestä liittyen well-farmaukseen ja camppaukseen. Artikkelissa moinen käyttäytyminen miellettiin epäsovinnaiseksi ja pyydettiin pelaajia välttämään sitä. Valven development-foorumilla asiasta ollaan keskusteltu ja pyydetty raportointimahdollisuutta tämän(kin) asian tiimoilta. Vielä ei pelissä kuitenkaan ilmiötä ei voi raportoida.

Mikäli joudut well-farmauksen kohteeksi, muista, että aina voi antautua lähtemällä ryhmällä pelistä. Pitää vain muistaa informoida kaikkia joukkuetovereita asiasta... ja tarkistaa, että kaikki ovat sen ymmärtäneet. Tai toinen vaihtoehto on painaa alt+tab ja selailla vaikkapa internettiä odotellen pelin päättymistä. Ei teurastusta tarvitse jäädä katsomaan, vaikka olisikin jo luovuttanut pelin omalta kohdaltaan.

Päätös on sinun.

0 kommenttia :

Flaming and faming

Dota 2 toi jo varhain ominaisuuksiinsa mukavien pelaajien suosittelemisen ja ikävämpien tapausten raportoimisen (commend and report system). Ajatuksen tasolla ihan kiva ajatus, kyllä vain, mutta ihmisille on näemmä vielä jäänyt epäselväksi, millaista käytöstä suositellaan ja keitä raportoidaa.


read more

0 kommenttia :

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Congratulations! You've received another copy of Dota 2!

"Since Dota 2 is a game that's more fun with friends, you have been given extra copies that you can hand out to whomever you'd like."
-Toden totta! Dotan pelaaminen yhdessä ystävien kanssa on huiman paljon mukavampaa kuin "no speak English"-venäläisten kanssa sählääminen tai itseään täynnä olevien kyrväkkeiden maalitauluna oleminen. Valve siis muisti minua jälleen muutamalla ekstrakopiolla Dota 2:sta.

Ongelma on, että minulla ei ole enää ketään, kenelle voisin kopioita antaa! Olen urhoollisesti tuputtanut ystävilleni tätä peliä, välillä enemmän ja välillä vähemmän onnistuneesti, saamatta kuitenkaan Steamini esineluetteloa yhtään sen harvemmaksi Dota-inviteistä. Annan eteenpäin yhden, saan seuraavalla viikolla kolme tilalle. What the fuck, Valve.

Runsaista ilmaisista ekstrakopioista huolimatta Dota 2 roikkui Steamin joulualessa myydyimpien pelien joukossa. Ihmettelen kuinka pienen peliyhteisön joukosta voi vielä löytyä sellaisia orpolapsia, joiden lähipiirissä ei ole ainoaakaan ilmaista Dota-kutsua. JOS kuitenkin satut olemaan sellainen, olemme Joren kanssa enemmän kuin valmiita antamaan (tai vaihtamaan) muutaman (tai kaikki) Dota-kutsun, kun otat meihin yhteyttä.


Neljä annettu, kymmenen jäljellä.


0 kommenttia :

tiistai 15. tammikuuta 2013

"Learn to play idiot!!11"

Oh please, you're embarrassing yourself
Oi Dota! Vaikka kehittäjäsi halusivat kitkeä sen pois jo alkuunsa, olet jo infektoitunut ennen julkistamispäivääsi. Se oli odotettavissa, muttei yrityksistä huolimatta estettävissä... Olet saanut loisihmiset.

Nämä loisihmiset ovat nimensä mukaisesti kiusallisia ja inhottavia olentoja. Ne pääasiallisesti ajavat vain omaa etuaan kykenemättä yhteistyöhön, jota peli valitettavasti vaatii. Loisihmisten tunnusmerkkeihin kuuluu erityisesti yleinen epäkunnioitus toisia kohtaan, itsekkyys, typeryys, oman itsensä ylentäminen ja  kykenemättömyys järkevään kommunikointiin. Olen aivan varma, että kaikki ovat tavaneet tällaisen ihmisen ainakin kerran elämässään. Valitettavasti näihin olioihin ja heidän epämiellyttävään käyttäytymiseensä ei ole lääkettä. Ensiapuna suositellaan välttämiskäytöstä ja raportointia, mikä ei kuitenkaan auta lopullisesti pääsemään loiseliöstä eroon. Typeryydestään huolimatta sitkeä pirulainen.

Chillax! It's just a game
Tunnustan, ehkä hieman kärjistin.


Kokeilin joskus Heroes of Newerthiä. Pelikokemukseni HoNin parissa loppui lyhyeen. Harjoituspeleissä sain ensimmäisen 5 minuutin aikana suunnattoman haukkuryöpyn päälleni, koska en osannut pelata. Kyllä, olin surkea, mutta onko se syy haukkua aloittelija pystyyn jo heti alkumetreillä? Ei kukaan tahallaan ole surkea. Muutaman yrityksen ja erehdyksen myötä päätin, ettei HoN ole minun juttuni. En vain kestänyt kaikkia niitä persläpiä, joissa itsessään ei ollut koskaan vikaa, vaan jotka sylkivät tappion karvaan kalkin muiden pelaajien niskaan ylikehittyneellä solvaamistaidollaan.

Kyseisen kaltaisiin verkkopeleihin en sittemmin koskenut hetkeen, ennen kuin Dota 2:n maailma minulle avautui. Muut pelaajat olivat yhtä huonoja, toisia neuvottiin ja kannustettiin, häviön syy oli koko tiimi, ei yksittäinen pelaaja. Toki tällöinkin vastaan tuli ajoittain pelaajia, joista oli kivempaa herjata muita kuin nauttia pelaamisesta. Mutta nyt Beta-avainten suuren tarjonnan vuoksi, koko peliyhteisö on taas saastunut. Harjoituspelejä pelattaessa useimpien täysin uusienkin pelaajien ainoa tapa kommunikoida on nälviä muita. Ja auta armias, jos yrität hieman kokeneempana antaa uudelle pelaajalle neuvon tai kertoa, miksi et tehnyt suisidaalista ristiretkeä kuolevan tiimikaverin avuksi tilanteessa 4 vs 2, tai siis hetimiten tiimikaverin kuoltua 4 vs 1. Olet loppu pelin ajan kaikkien silmätikku ja virheesi tullaan huomaamaan. Viis siitä olitko tiimin paras tai edes toiseksi paras. Yritit antaa neuvoja, olet siis eittämättä jonkunlainen wanna-be-pro, jota kaikki vihaavat muusta käytöksestäsi huolimatta.

Kiintoisaa olisi tietää, mistä kaikki tämä epäkunnioitus kumpuaa. Miksi on niin vaikeaa yrittää olla kannustava, ymmärtäväinen ja ennen kaikkea ystävällinen toisia pelaajia kohtaan? Tunnustan kyllä itsekin ajoittain päivitteleväni, kuinka joku pelaaja voi toimia typerästi ja olla kertakaikkiaan huono, mutta en ikinä ala fleimaamaan häntä. Se ei ole milläänlailla rakentavaa saati kannustavaa. Ei meistä kukaan ole oppinut harjoittelematta.

Mitä näille ilmapiiriä saastuttaville ihmisloisille tulisi siis tehdä? Lääkettä niihin ei ole, mutta pääasia on, ettei alennu heidän tasolleen. Antaa loisten törmätä toisiin samanlaisiin loisiin ja solvata oma lajinsa sukupuuttoon. En tosin usko että niin tulee tapahtumaan, mutta toivossa on hyvä elää.

0 kommenttia :

maanantai 14. tammikuuta 2013

Klikkaa sitä virtuaaliheppaa!

Häpeäkseni ensimmäinen merkintäni käsittelee peliä, jonka pelaaminen minun piti jo lopettaa. Kuitenkin jonkinlaisessa opiskelumyrkytyksessä ja tylsyyspäissäni kirjauduin eilen peliin uudestaan. Hyviä tekosyitä tälle lankeemukselle ei ole.
SHAME ON ME!

Howrse sai alkunsa, kun kaksi ranskalaista harrastelijaohjelmoijaa polkaisi pystyyn ensimmäisen ranskankielisen version Owlient-yhtiön nimissä syyskuussa 2005. Pelistä tuli sittemmin melkoinen hitti ja vuonna 2011 Ubisoft osti Owlientin. Nyt 2013 Howrsesta on kansainvälisen serverin lisäksi 26 kieliversiota ja miljoonia pelaajia. Suomenkielisessä Howrsessa voi tällä hetkellä kasvattaa 24 eri rotua, joista 4 on poneja ja yksi aaseja. Kaikista roduista (aaseja lukuunottamatta) löytyy myös yksisarvisina. Pelissä voi myös keskittyä ylläpitämään hevoskeskusta, joka majoittaa pelin hevoiset.

Kuten useat muutkin free-to-play selainpelit, Howrse rahoittaa itsensä myymällä pelaajille passeja. Näillä passeilla voi sittem ostaa hevosia, hyvittää niitä pelin valuutaksi tai ostaa erikoisesineitä, joilla kustomoidaan hevosen ulkonäköä, saadaan hevoselle ylimääräisiä taitobonuksia ja nopeutetaan koulutusta. Passien ostosta voi myös joskus saada palkkioksi ns. ylimaallisen hevosen, joka on suoraan sanottuna useimmiten aivan turha.

No mitä näillä virtuaalihopoteilla sitten tehdään?
No ihan mitä niillä vain tykkää tehdä! Voitetaan kisoja, jalostetaan paremmaksi, osallistutaan Grand Prix-kisoihin ja siinäpä ne tärkeimmät. Ei kovin jännää siis ilman suuria tavoitteita. Jännää on kun saat ensin jostain haalittua loistavan hevosen ja pääset parhaiden jalostajien tai kilpailijoiden listoille, sillä huipulla keikkuminen on todella vaikeaa. Tästä aasinsillasta päästäänkin mukavasti pelin suurimpaan ongelmaan monia aloittelijoita kohtaan: ilman passien ostoa et juuri pärjää. Jos et käytä peliin rahaa, et saa hyviä hevosia, et saa koulutettua hevosia nopeasti, etkä menesty kilpailuissa. Casual-pelaajille siis tiedoksi, jos haluat ilman rahaa pärjätä, saat käyttää elämästäsi lähes kaiken liikenevän ajan tähän peliin. Uskomatonta on se vanhempien naisten (ilmeisesti kotiäitien) määrä, jotka tuntuvat istuvan jatkuvasti Howrsea pelaten, ja jotka todistettavasti käyttävät kuukaudessa satoja euroja ostaakseen passeja. Kun vielä viisi tällaista pelaajaa alkaa yhteistyöhön, on kenenkään mahdontonta haastaa sitä monopoliasemaa.
tausta by Wolffgang
hevonen by Chococookie

Tämä peli on siis melko huono; tosipelaajalle kallis ja aikaavievä, harrastelijalle mahdoton ja tylsä. Miksi ihmeessä minä siis taas aloin tätä pelata?! En todellakaan tiedä. Ehkä tällainen virtuaaliheppailu tyydyttää sisälläni sen pienen heppatytön, joka edelleen haaveilee siitä uljaasta mustasta arabista, jolla ratsastaa hiekkarannalla auringonlaskuun. Niin tai näin, toivottavasti tämä lankeemus uudelleen Howrsen pariin ei kestä kauaa, tai ainakin ajallani saan pahennusta aikaan teinien keskuudessa kasvattamalla kaikkien vihaamia sekarotuisia.

Jonkinlaisena tekosyynä annettakoon, että pienimuotoisena Ubisoft-fanina halusin käsitellä tätä peliä, jonka Us osti ja todennäköisesti sillä nyt tahkoaa rutosti rahaa, vaikkei peli itsessään kovin kummoinen olekaan.
Tässä kuitenkin ilmainen vinkki: Älkää.

0 kommenttia :

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Arctic Foxx





Nimi:
Jonna aka Jore

Alusta:
PC (Xbox360)

 Pelit:
Dota 2, Skyrim, Mass Effect, Minecraft, Overwatch, Rust,
Elämä

Musiikki:
(lähes) kaikkiruokainen ja kausiluontoinen

TV-sarjat:
Madventures, Madcook, Pasila,
Family Guy, Futurama, Adventure Time, Game of Thrones, Paavo Pesusieni, The Office, Black Adder, Black Sails

Steam:
Kysymällä selviää

0 kommenttia :

Kaksin aina kaunehimpi

by Artgerm
Meitä on kaksi, kammottavaksi!

Toivottakaa tervetulleeksi Noobytress eli Jore!

read more

0 kommenttia :

Lil'n'Yellow

nimi:
Laru



väri:
keltainen

alusta:
PC, PS4

pelit:
Dota 2, Mass Effect 2&3,
Star Wars Knights of the Old Republic,
Heroes of the Storm, Borderlands 2 & PreSequel

muuta:
George R. R. Martin - A Song of Ice and Water-sarja
J. R. R. Tolkien - Taru Sormusten Herrasta

musiikki:
kaikkiruokainen



Ota yhteyttä
lilnyellow@gmail.com
lilnyellow (Steam)
http://www.twitch.tv/ragequit_lilnyellow (Twitch)
Rhubarbarian #21395 (Blizzard)

2 kommenttia :

Thanks for the feed, noob, you suck.

Tänään sain kuulla yhdessä pelissä taas kunniani siitä, etten ole viettänyt tarpeeksi elämää pelaten Dotaa. Tämä onkin Dotan ehdottomasti yksi viihdyttävimmistä puolista; aina löytyy joku, joka kertoo mielellään sinulle, kuinka huono olet. Osaan jo aika hyvin jättää kommentit arvoonsa, mutta valehtelisin jos väittäisin että en huomioi niitä lainkaan.


Tietysti aina olisi hyvä vähän harjaantua uusien herojen pelaamisessa esimerkiksi bot-peleissä. Olen kuitenkin tullut jo siihen tulokseen, että vaikka botit tarjoavat turvallista harjoitusseuraa, eivät ne siltikään vastaa missään mielessä oikeaa peliä. Pub-peleissä (public game, peliseura randomitetaan joukosta muita tasoasi vastaavia pelaajia) on aina tiettyä kaoottisuutta, jota bot-peleissä ei yksinkertaisesti voi simuloida. Hard-botit tarjoavat toki vielä haastetta kaaoksen puutteesta huolimatta, kai sinnekin pitää tasaisin väliajoin palata...

Purge on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan "Welcome to Dota, you suck.":
"DotA was originally played in Warcraft 3, and they had the most bad mannered, whining, assholes on the gaming internet. The only thing that comes close is Xbox Live. Luckily, with Dota 2, Valve has been making some really great strides to create a better environment for all players involved. The people playing the game are better than they used to be, but you are still playing a TEAM game that requires your allies to not be idiots for you to succeed. There will almost always be some levels of disappointment, and frustration between your aliies, and you.". - Enemmän kuin totta. Eräs ystävistäni on Dotassa erittäin hyvä ja vastaa Very High-bracketin taitoluokkaa. Siitäkin huolimatta, että tyyppi suoriutuu 95% peleistään paremmin kuin kukaan muu tiimistämme, hän saa suhteellisen usein flamea niskaansa. "noob feeding" "wtf u doing" ja "fuckin [insert hero here]"  kuuluvat hänenkin peleihinsä ihan siinä missä meidän muidenkin. Dota-yhteisössä ilman fleimiä ei pelaa kukaan.

"My #1 tip to playing Dota 2, is that if someone flames you, or is freaking out about your play in an OVERLY(key word) critical way, press the mute button on them immediately, and then enjoy the rest of the game from your peaceful, but mysteriously quiet ally. Ignoring them doesn't work. Let them say 1 mean thing, and let that be it. Your day will be much better this way, I promise." (Purge) - kaikista pahintahan todellakin on ruveta väittelemään näiden vajokkien kanssa. Se on sama kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Toki jotkin näistä fleimereistä ovat kaikessa ärsyttävyydessäänkin kirjoitusvirheineen ja perustelemattomine fleimeineen niin suurta viihdettä, että joskus sitä bensaa vain haluaa viskellä nuotioon. Tällöin peli on kuitenkin usein vain häviön pitkittämistä.



Mikäli haluat kaikesta huolimatta ottaa itseesi flame-kommenteista, ota ne siltä kannalta, että hyvin suurella todennäköisellä siinä oli jotain pohjaperää. Kyllä minä ainakin tiedän, että usein kun fleimiä tulee niskaan, olen epäonnistunut jossain asiassa. Asia on vain siinä, etteivät fleimaajat osaa esittää asiaansa rakentavasti. Eikä sitä toki tarvitse huudella kovin moneen kertaan, jos minä itsekin tiedän että pelini on mennyt päin sitä itseään.

0 kommenttia :

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Centaur Warrunner


Pelasin eilen ensimmäistä kertaa Centaurilla ja ottaen huomioon että tyyppi on strenght melee, olen hyvin tyytyväinen siitä miten peli omalta osaltani meni. Alkupeli oli todella hidasta noin niinkuin rahallisesti, joten gpm jäi melko alhaiseksi. Sama tosin tapahtui muilla ja jäimme jälkeen alussa. Tällä välin vastustajatiimi pääsi puskemaan keskilinjan lähes läpi. Pelin paras tilanne tuli, kun basen onnistunutta puolustamista seurasi onnistunut counterpush, jossa saatiin keskilinja lähes läpi.

Kovan, melko tasaisesti etenevän pelin kuitenkin hävisimme. 5v5 taisteluissa emme vain pärjänneet, mutta vastustajan carry-painotteisen joukkueen saadessa varhaisen vaiheen edun ei sitä voinut odottaakaan. Alkupuolen yhteispelissä on vielä hiomista, vaikka kaikki TeamSpeakissa olimmekin.

Tämän pelin perusteella sanoisin, että voisin kokeilla Centauria uudestaankin. Toki tätä seuranneessa pelissä kuolin neljästi ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, mutta se peli meni muutenkin päin sitä ittiään. Strenght-heroa minulla ei vielä olekaan listoillani ja stunnit on ainakin meidän peliporukassamme aina vähissä.

0 kommenttia :

tiistai 8. tammikuuta 2013

Batman: Arkham City

BATMAN: Arkham City

Sain joululahjaksi pikkuveljeltäni Batman: Arkham City -pelin Xboxille. Vielä en ole huimasti kerennyt sitä kämpillä pelaamaan (main storyline 4%), kotonakin kerkesin suorittamaan vain muutaman prosentin enemmän.

Jo nyt olen kuitenkin tykästynyt peliin. Pidän kovasti siitä, että taistelukohtaukset voi (ja kannattaa) pitkälti suorittaa hiljaa hiipien ja varjoista hyökkäillen. Perustaistelu tuntuu heti melko monotoniselta, mutta käsittääkseni sitäkin voi vähän monipuolistaa opettelemalla oikeasti käyttämään comboja. Tällä hetkellä minun pelaamiseni on lähinnä sitä sokeaa nappien hakkaamista ja vihollishyökkäysten counteroimista. Vapaa roamaaminen kaupungilla tehtävien välissä on mukavaa, varsinkin kun kaupunki on nätti kuin sika pienenä. Lisätehtävät ja side-storyt takaavat uskoakseni sen, ettei pelaaminen lopu ihan heti kesken.

Odotan innolla sitä että asennan tuon kakkoslevynkin ja pääsen pelaamaan Kissanaisella. Haluaisin vain ensin pelata koko roskan läpi kertaalleen Batmanilla. Olen tällä hetkellä (SPOILER ALERT) kerennyt tapaamaan jo kuolemaa tekevän Jokerin, saanut tartunnan ja lähtenyt etsimään Mr.Freezeä parannuskeinon perässä.

Ei siis todellakaan mitään ihmeellistä vielä, mutta kylläpä tämä tästä. Hitaasti mutta varmasti.

0 kommenttia :

Dota 2


Dota 2 - NOT the Defend of the Ancients, eventho it's the main purpose of the game.
Steamissa pelattu 6.1.2013 204 tuntia.


Dota 2 on kuuluisan Warcraft III:n DotA-pelimoodin uusi painos aivan uutena pelinä. Blizzardin sijasta pelin on kehitellyt Valve ja kaikki suoranaiset linkit Warcraft-maailmaan, kuten spellien ja herojen nimet ja ulkoasut on jätetty pois ja korvattu uusilla. Pelasin DotA:a vuosia sitten, mutta siinäkin tunnit jäivät melko vähiksi. Pelasin kavereideni ja kavereiden kavereiden kanssa, olin ainoa tyttö ja sain paljon anteeksi. Etenkin sen, että olin butt-fucking huono. Pystyin kuitenkin sanomaan viime keväänä Dota 2:n saadessani, että tiesin perusidean pelistä. Lyhyesti kerrottuna pelin perusideahan on siis työntyä 5 heron tiimeillä vastustajan baseen ja tuhota heidän Ancient. Pelin aikana kerrytetään itselle rahaa ja leveleitä, joiden avulla saadaan lisää avuja otteluiden ja sitä kautta pelin voittamista varten.

En voi vieläkään sanoa olevani hyvä, vaikka suurimman osan peleistä pelaankin kavereiden kanssa High tai Very high -rankin peleissä. Tuntuu, että olen (tietyillä heroilla) normaalia skillrankia korkeammalla, mutta jo High-rankin peleissä olen usein helisemässä. Ei tarvitse varmaan siis edes sanoa, että Very High-rankin pelit, jotka määräytyvät minulle tuon DotA aikaisen poikaporukan mukaan, ovat yhtä feedaamista.Win-Loss-ratio on kuitenkin noin 50%.
Ja hei! Ragequitteja on VAIN 6kpl, joista ainakin kolme on johtunut vanhempien luona olevan netin kaatumisesta (yay haja-asutusalueille ja mokkulalle).

Pelaan yleensä sillä roolilla, joka miulle sattuu jäämään. Helpommissa peleissä carryaminen onnistuu hyvin, mutta yleensä jätän sen homman jollekin osaavammalle. Tykkään nääs enemmän voittaa, kuin saada henkilökohtaisia saavutuksia. Voin kuitenkin sanoa osaavani myös pelata supportilla. Supportilla pelatessa vaan yleensä ärsyttää se kill-death-assist -suhde ja aliarvostus, jota supportit saavat osakseen.



Ranged-herot ovat yleisesti mukavampia pelata, poikkeuksena kuitenkin Phantom Assassin. Pelatuimpiin heroihin lukeutuvat PA:n lisäksi Drow Ranger, Windrunner, Vengeful Spirit, Luna, Lion ja Windrunner. Svenillä koetan pelata tasaisin väliajoin vain todetakseni, ettei tyyppi ole minun makuuni. Useita heroja en ole vielä kerennyt kokeilemaan, tai olen pelannut niillä vain kerran (kts. kuva alla, ja juu, hahmoluettelo on outdated, mutta en ole Meepoa, Slarkia tai Timbersawtakaan vielä pelannut).





0 kommenttia :

Blogin kielestä

Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi blogini ajoittaista Finglishiä.

Tuntuu kovin teennäiseltä kirjoittaa esimerkiksi Dotassa käytettävistä spelleistä, että taiat, ja leveleistä että tasot. En usko, että kovinkaan moni suoraan suomennettua pelisanastoa haluaisikaan lukea. En tokikaan ole mikään sanaston edelläkävijä, mutta perustason kielitaidon osaan ja sitä on luonteva käyttää.

Aggrot, levelit, spellit, abilityt... get used to it.


0 kommenttia :

perjantai 4. tammikuuta 2013

RAGEQUIT

"You can QQ the game all you want, just don't QQ on life."

Kaikki meistä ovat tavanneet ainakin yhden pelaajan, joka lähtee pelistä kesken kaiken koska...
a) Ei osaa pelata
b) On sitä mieltä, etteivät muut osaa pelata.
Ajatteli kyseinen herra/neiti/rouva miten tahansa, tämä henkilö on lähes poikkeuksetta huono häviäjä.

Allekirjoittanut on myös hyvin, hyvin huono häviäjä ja ei varmaan ole peliä, jota en olisi kertaakaan ragequitannut. Olen ollut huono häviäjä AINA ja muistankin, että päiväkerhon tavoitekeskustelussa minun kehittämistarpeekseni päätettiin se että oppisin häviämään. (Yleensähän päiväkerhoissa opetellaan taitoja joilla voittaa ja pärjätä, minun täytyi kuitenkin keskittyä häviämiseen ylivoimaisuuteni vuoksi.) Iän myötä olen ehkä kuitenkin parantanut tapojani. Liekö se aikuistumista vai runsaan harjoittelun aikaansaannosta, mene ja tiedä. Enää en kuitenkaan heittele joystickejä ja ryntää paikalta, kun häviö alkaa näyttämään väistämättömältä. Fyysinen väkivalta on muuttunut verbaaliseksi - toki sekin lähinnä vain itseäni ja universumia kohtaan, en ole kovin taitava toisten syyttämisessä kun omissa taidoissani ja tuurissani on puutteita. Muutaman kerran olen kauhistuttanut kanssapelaajiani merimiesmäisellä kiroamisellani, onneksi kaikki muistavat kuitenkin, millainen oikeasti olen. Huono häviämiseni on laantunut muutenkin ja nykyisin osaan jopa onnitella vastapelaajiani mikäli he vain osaavat voittaa. Huonoja voittajia en siedä edelleenkään.

Omia raivolähtöjäni (ahhah, ragequittejani) puolustelen usein sillä, että tilannetta ei ollut pelastettavissa ja sehän on vain peliä. Tuo jälkimmäinen toki sotii vähän itseään vastaan: Jos se on vain peliä, miksen voinut jäädä koko pelin ajaksi ja taata pelikavereilleni paremman pelielämyksen? Niinpä niin. Ehkä yksi tämän vuoden tavoitteistani (ei lupauksista) on olla parempi pelaaja...tai ainakin yrittää sitä.

Kaikista parhaiten minut saa menettämään hermoni syyttämällä osaamattomuuttani siitä tosiasiasta, että omaan käyttää rintaliivejä, eikä jalkojeni välistä roiku mitään lihallista uloketta. Tämä ei ole kuitenkaan mitään feministi-puhetta, en ole pienimmissäkään määrin femakko. Olen vain aina vihannut vähättelyä siksi, että satun olemaan pieni kokoinen tyttö ("Anna siis toi toinen tyyppi kantaa sen laatikon ku se on aika painava"). Steamissa olen todella tarkka sen suhteen, minkä käyttäjänimen pistän ja että millaisen kuvakkeen laitan, ettei heti kättelyssä arvata mitä sukupuolta edustan. Ehkä tämä on hienoista ylireagointia, mutta minkäpä sitä itselleen mahtaa.
Saman vaikutuksen toki saa myös sillä, että minua säälitään tai annetaan voittaa. Pikkuveljelläni oli aikoinaan tämä tapa ja jo silloin se sapetti minua. Sehän tarkoitti käytännössä sitä, etten osannut pelata tarpeeksi hyvin tarjotakseni kunnon vastusta. Olen mahtanut olla helppo ja kiva leikkikaveri.

Projekti QQnomore, sinä alat nyt!

0 kommenttia :

Blogger Template by Clairvo