Anteeksi, förlåt, ei ole tullut hetkeen kirjoiteltua, siksi että jotta koska kun ei ole ehtinyt jaksanut keksinyt jne jne... joten on tullut aika taas jostakin avautua.

Itsellenihän sattui tässä jo parisen viikkoa taaksepäin ikävä sattuma kun aamukahvini lahjakkaasti näppikselleni kaadoin. Ja vahingosta viisastuneena melkein kaadoin uudelleen vain pari päivää myöhemmin. Hyvä minä! Tämän seurauksena yritin aina niin lahjakkaana tekniikan ihmelapsena saada näppäinten alusta puhdistettua ja rikoin spaceni. Rakkaan, rakkaan välilyöntini. Nyt on sitten aivan ÄLYTTÖMÄN kiva kirjoittaa mitään, kun ajoittain space päättää lisätä ihan vain varmuuden vuoksi muutaman sataa ylimääräistä välilyöntiä tai sitten vaihteeksi ei yhtään. Toisekseen on ihan ÄLYTTÖMÄN kiva pelata pelejä, joissa sitä spacea oleellisesti tarvitsisi. Hyvänä esimerkkinä ME3, joka tuli ostettua. Spacesta kun dashaa, suojautuu ja hyppää suojan yli, niin on aivan ÄLYTTÖMÄN kivaa hypätä suojasta keskelle hirvittävää massamurhaa kun space jumii pohjaan. Tässä myös yksi hyvä syy miksei ole paljon tullut pelailtua ja näin ollen saatua kirjoitettavaa blogiin. Ostoslistalle menee siis uusi näppis. Tällä kertaa mielellään tulen ja jään, veden, hurrikaanin, väkivallan ja ydinsodan kestävä sellainen.
Onneksipa Dotassa ei välilyöntiä tartte.


Asiasta kukkaruukkuun.
Dota 2 matseista droppaavia esineitä on nyt hetken voinut myydä Steamin community marketissa. Valitettavasti vain useamman esineen arvo ei parista sentistä yrittämälläkään nouse, mutta jokusesta raresta voi tienata jopa muutamista kymmenistä senteistä euroon. Saipa avokkini yhdestä  viisi euroa. Huonoista hinnoista huolimatta tienasin itsekin melkein vitosen ja porvarisnaisena turhamaisuuksissani käytin nämäkin tuloni vähemmän hyvin hankkimalla Crystal Maidenilleni upean vaatetuksen. Mutta pitäähän sitä ensimmäistä kunnon heroaan jotenkin kunnioittaa, eiksje?

Onsekyllä... ai että se on hiano!

P.S Tässäpä teille koukuttava peli nimeltä CookieClicker, ajan kuluksi silloin kun ei mitään muuta elämässä ole. read more

...mutta onneksi Sakarin Villapaitapeli pelastaa! Klassikko.

read more

Taas tämmöinen ihmeellinen blogi-minitauko, joka johtuu siitä että, omg, meillä on elämä myös koneidemme ulkopuolella. Hirveetä wannabe-nörttäilyä siis.

Away from Keyboard: Täytin vuosia, kävin työhaastatteluissa ja sain osa-aikaisen, mutta oman alani työn. Juhlia, juhlia. Netittömyyttä. Hurjan paljon netittömyyttä.

Back to business: Serkkuni varasi tässä taannoin itselleen Rayman Legendsin, jonka kylkiäisenä hän sai ilmaisen kopion Rayman Originsia.Miksikö tämä kiinnostaisi meitä? Siksi, että minä sain onnekkaana tämän kopion itselleni! Kuten normaalia, kuljen pelimaailmassa noin puolitoista vuotta jäljessä.

Rayman Origins on tasohyppelypeli, joka sijoittuu rakastettavan sädemiehemme maailmaan, ja jota voi pelata joko yksin tai yhdessä yhdestä kolmeen kaverin kanssa. Minulla kun ei liiemmin noita kavereita ole...tai korjaan; minulla kun ei liiemmin noita samanlaisia pelejä pelaavia, samassa kaupungissa asuvia kavereita ole, täytyy minun luultavasti tahkota peli yksin läpi. Ainakin ensin. Tätä siis odotellessa!

Mietin myös vaihtoehtoa siitä, että tekisin vähemmän täydellisestä pelaamisestani videoita, joka ehkä antaisi lisäarvoa ja -ulottuvuuksia varsin teksti- ja pelikuvapainotteiseen blogiimme. Videot linkitettäisiin RAGEQUITin youtube-channelilta (joka muuten on jo tällä hetkellä täyttä totta, joskin vain hyvin vaiheessa) blogiin lisämateriaaliksi, eli siis tekstin ohelle.

Videoiden kielestä olen kamppaillut itsekseni jo pitkään. Suomi vai englanti? Videot tuntuisi luonnolliselta tehdä englanniksi varsinkin kun ne olisivat youtubessa, mutta blogin vaikutus saa minut kyseenalaistamaan valintaani. RAGEQUIT on kuitenkin suomenkielinen blogi, joka käsittelee suomalaisten naistenalkujen käsitystä pelimaailmasta. Englanninkielisillä videoilla kuitenkin tavoittaisin myös pelimaailmasta tuttuja kavereitani, joiden kanssa puhun vain englantia. Kompromissistakaan en tiedä. Olisiko hassua, jos osa videoista olisi suomeksi ja osa englanniksi? Minusta tuntuu siltä.
                                          - Kaipaan siis aiheeseen liittyen kommentteja! Mitä mieltä te lukijoina ja mahdollisina katsojina olisitte? Kumpi miellyttäisi korvianne, vai olisiko vain parempi jättää koko video-hömpötys toisille, asiaan paljon enemmän perehtyneille gamereille (en.gamer)?   read more

Lara Croft and the Guardian of Light on taas vähän vanhempi (2010) peli, josta pidän edelleen etenkin sen moninpelin vuoksi. GoL ei varsinaisesti jatka Tomb Raidereita, vaikka haudanryöstely on pääosassa GoLissakin, vaan on itsenäinen pelinsä täysin Tomb Raidereista eroavan pelimekaniikkansa ansiosta. Haudanryöstöjen mukana tulee tunnetusti bonuslahjana kirous tai kaksi, joka tällä kertaa tarkoittaa koko haudanryöstön ryssiviä rosmoja ja heidän herättämäänsä maailman tuhoa havittelevaa herra Xolololothia (oikeammin Xololtl, Xlotl, öh... Xolotl). Xolololololoth on siis pysäytettävä keinolla millä hyvänsä, ja kah! Kirous triggeröi myös kivisen maya-soturi Totecin heräämään henkiin, sillä hänen tehtävänsä on suojella maailmaa juurikin tältä kiroukselta. Kuinka kätevää. Yhdessä siis kohti Xolololololololothin ansoja ja hänen tuhansia pikkuörvelöitään!

Jore siis käväisi tässä taannoin uudessa kämpässämme vierailulla, ja sadepäivän ratoksi päädyimme pelaamaan multiplayna Laran seikkailuja xboxilla. Olemme aiemminkin hakanneet peliä hetken, joten kontrollit vaativat vain pientä kertausta ja ideakin oli jo alusta asti selvillä, ja koska vierasprofiilillamme ei ollut kukaan muu Laraa pelannut, saimme jatkaa samasta kentästä, johon aikoja sitten jäimme.

Korostan, että YLEENSÄ olen todella reilu pelikaveri, enkä ahnehdi pelikavereiltani tappoja tahi pisteitä. Tämä siis 96% ajasta. *Haistetutoveri kommentoi: Aijaa?! :D* Tällä kertaa meillä kuitenkin virisi jossain vaiheessa Joren kanssa leikkimielistä kisailua toisiamme vastaan, jossa kumpikin yritti saada tapoista tippuvat jalokivet takataskuumme keinolla millä hyvänsä. Nämä keinot tarkoittivat käytännössä pommien ilotulitusta ja räjäyttelyä toisinaan myös oman hengen kustannuksella. En tiedä teistä, mutta minusta tämä oli paljon hauskempaa kuin reilu peli - varsinkin kun itse on jo pelannut kyseisen pelin

läpi kertaalleen, ja on tiedossa, että emme voi tämänkertaista sessiotamme päättää pelin loppuun. *Terve kilpailuhenkisyyshän on tunnetusti hyvästä. Niin kauan kunnes oma henki menee.*

Lara kuitenkin tarvitsee vierelleen tässä seikkailussa  haistelutoverin *tässä tapauksessa myös haistattelutoverin*, eikä kisailua voida jatkaa loputtomiin, mikäli haluaa saavuttaa kaikki upgradet ja saavutukset. Viimeistään erilaisissa puzzleissa keskinäinen kisaaminen on unohdettava, sillä nämä palapelit vaativat ratkaisemiseensa vankkaa tiimityötä. Taitojen harmoniassa pelaajat osaavat käyttää Laran köyttä ja Totecin keihäitä tavalla, ettei yksikään piikki tapa ketään, eikä yksikään ovi jää aukeamatta. Totec on liian painava omille keihäilleen, eikä Lara kaikkilaupiaskaan voi kävellä omalla nuorallaan. Täytyy kuitenkin sanoa, että melkoinen muskelimörssäri Lara on, sillä jaksaa kannatella arviolta vajaa satakiloista kaveriaan pitkiäkin aikoja ilman ähinää ja puhinaa. Tissitkin ovat aikaisemmista seikkailuista pienenneet. Syytän steroideja. *Mut fitness ja bodybuilding on nyt naistenkin keskuudessa isoa huutoa. Jos Lara alkoi jossain välissä bodaamaan, tissit kutistu ja haukkarit kasvoi. Seuraavassa pelissä näemme Laran bikinifitness -kisoissa.*


Gameplay eroaa Tomb Raidereista uuden multiplayn lisäksi kuvakulmallaan, joka perus peppukameran sijasta onkin sijoitettu yläviistoon. Tämä tietenkin antaa paljon sijaa multiplaylle ilman halki-poikki-pinoon halkaistuja näyttöjä. Ja henkilökohtaisesti pidän siitä. *Paitsi silloin kun molemmat ovat ruudun ääripäissä ruudun reunan ja vihollisten välissä eikä mihinkään päin pääse pakoon.*

*Kaiken kaikkiaan varsin hauska peli. Kuolemisista ei juuri rokoteta kun parin sekunnin päästä voi respawnata kaverin luo. Paitsi tietenkin jos molemmat kuolevat yhtäaikaa. Tämä jos mikä mahdollistaa viihdyttävän pikku jäynän tekemisen kaverille (Hups, hehe, mites se köysi tuollalailla pääsi irtoamaan?). Puzzlet vaativat ajoittain paljonkin ajatustyötä, mutta tarpeeksi luovana ne voi ratkaista useammallakin eri tavalla. Meidän tyyliimme siis vaikeimman kautta. Mukavaa sadepäivän viihdettä kahdelle.*

read more

Dota2 skenessä käydään joka vuosi maailmanmestaruuskilpailut elokuussa. Tänä vuonna Internationalin päätapahtuma sijoittui Seattleen aikavälille 7.-11.8.

Dotan himohankaajista lajiteltiin erikseen jyvät ja papanat jo aiemmin kesällä aluekohtaisissa karsinnoissa, ja yhteensä 16 joukkuetta pääsi etenemään semifinaaleihin. Nyt varmaan jokainen arvaa että semifinaaleissa joukkueet taistelivat edelleen nokkimisjärjestyksestään ja pääsystä finaaliin, jonka voittajaa odotti vajaan 1,5 miljoonan dollarin sekki ja Aegis.


Tuon 1 437 190 $ nettosi tänä vuonna itselleen ruotsalainen [A]lliance.

[A] = Loda + Akke + s4 + EGM + AdmiralBulldog

Alliance voitti ensimmäisessä viiteen otteluun menneessä finaalissa vuoden 2011 mestarit Na'Vin.

Natus Vincere, Na'Vi, vei itäpuolelle Eurooppaa (Ukrainaan, Eestiin ja Saksaan) kuitenkin 632 364 dollaria lohdutusrahaa. Viiteen pekkaan jaettuna kullekin pojalle jäi tuhlattavaksi n. 126 500 dollaria (vajaa 100 000€), joten veikkaan että alle 25-vuotiaat miehenalut pärjäävät sillä hetken. Suurin harmitus tietenkin koskee rahan sijasta mestaruuteen, sillä vuoden ajan saavat nyt Alliancen pojkarnat kantaa Dota2n parhaiden titteliä otsissaan.


**
Dotaa koskevia uutisia ja tapahtumia nyt viime aikoina seuranneena on selvästi huomattavissa pelimaailman olevan vielä vahvasti miesten ja poikien leikkikenttää. Mitään vikaa siinä ei sinänsä mielestäni ole, mutta en ymmärrä miksi sukupuoli pitää nostaa e-peleissä tärkeämmäksi kuin varsinainen taito. Viime aikoina siis useat suuremmatkin joukkueet ovat koonneet mukaansa all-female-tiimin kilpailemaan tyttöjen omissa pikkupikkupinkeissä kilpailuissaan. Joku tuli jo housuilleen pelkästä ajatuksesta. Minä ajattelen vain että "Siis mitä?!".

Urheilussahan sukupuolten välinen erottelu on perusteltua, sillä mieshormonit parantavat fyysistä suorituskykyä ja niin eespäin. Urheilussakin tämä raja-aita kuitenkin kaatuu esimerkiksi ratsastuksessa, jossa sen kaikista fyysisimmän osuuden tekee parivaljakon karvaisempi osapuoli (lue: hevonen). Miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa hevostensa kilpailukyvyn mukaan. E-peleissäkään ei sukupuolella ole ainakaan toistaiseksi todistettu minkäänlaista vaikutusta pelaamiseen. Miespuolisilla pelaajilla saattaa olla enemmän tietynlaista loogista ajattelutapaa, mutta en usko sen vaikuttavan merkittävissä määrin pelaamisen ainakaan huipputasolla. Onhan loogista ja teknistä ajattelua vaativissa ammateissakin huipulla myös naisia. Työskentelemässä rinta rinnan (715517) miespuolisten kollegoidensa kanssa.

Silti nyt on huudossa ALL-FEMALE-tiimit, joista riittää silmäniloa, jos ei ruudun kautta, niin ruudun ulkopuolella. PyrionFlaxia (kts.kuva ylh) mukaillen tiimien sisäänpääsykriteereihin on varmaan kuulunut jonkinlainen mallinura...tai sitten on vain käynyt huippuhyvä nakki.

Ne kylmänväreet. Ne kylmänväreet. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole, että tytöt pelaavat tyttöjen kanssa ja niitä vastaan, mutta se, että naispuoliset pelaajat laitetaan automaattisesti omaan lokeroonsa, on jotain hermoani kovasti nykivää.

Minusta olisi hienoa nähdä pari yksittäistä tyttöä mukana Dota2 kilpailuskenessä. Vain siksi, että he ovat ihan hiton hyviä.

**
Seurasitteko Internationaleja tänä vuonna lainkaan? Jos niin teit, olitko huima, ja katsoit suorat lähetykset, vai tyydyitkö seuraamaan tuloksia ja mahdollisesti katsoit muutaman tallennuksen jälkikäteen?

Entäpä mitä mieltä olet ALL-female-tiimityksistä?  read more

Vihdoinkin sain sen aikaiseksi! Saan poistaa Assassin's Creedin keskeneräisten projektien listalta!

Viimeisen lomaviikon kunniaksi olen siis päättänyt hieman raapia kasaan jokusen keskeneräisen projektini ennen kuin aloitan taas uutta. Tänään sitten, suurten ongelmien ja teknisten taistojen jälkeen, sain viimein pelattua AC ykkösen läpi. Helppoa se ei ollut. Juttuhan meni kutakuinkin näin:

Jälleen kerran samanlainen sateinen elokuun päivä Jyväskylässä, jollaisia tänä kesänä on ollut ihan helvetisti liikaa. Noh, mitenhän olisi jos vaikka pelaisin aikansa kuluksi jotain? Jos vaikka tuon AC:n viimeisellä hoitaisi alta pois, vois vaikka joskus aloittaa sen kakkosenkin sitten. Peli tulille. Gamepadi ei toimi...  Miksei se toimi? Ihan hyvin se toimi viimeksi.
Kokeilen toista USB-porttia, painan muutamaa nappia, valo syttyy, tärinä toimii. No problem here. Peli uudelleen tulille. Ei toimi. Täh?
Googleen. "Assassin's Creed not recognizing gamepad". Vastaukseksi saan vaikka miten paljon ohjeita ladata Xbox gamepad -emulaatori. Etsin, löydän, lataan. Ei, en halua ylimääräisiä kökköohjelmianne, joita väkisin mukaan tungette, ei en halua niitä vielä toisella tai kolmannellakaan kerralla kun tarjoat. Jaahas... Sain ne sitten kuitenkin... Noh, asennetaan nyt sitten se emulaattori. Ei tunnista ohjainta, ei vaikka mitä yrittää. Johan on kumma, nyt peli ei enää edes ehdota ohjaimena padia.
Olisikohan muuta ratkaisua, kun en jaksa näitä ylimääräisiä sivutuotteita näistä asennuksista. Joku ehdottaa netissä viiden erillisen fileen lataamista ja asettamista pelikansioon. No kokeillaan.
Ei toimi.
Pitää poistaa kaikki tuot ylimääräinen koneelta. Jotkin fileet eivät vain suostu poistumaan ja avasti herjaa. Grrrrreit. Pitänee ladata C-Cleanerin, jotta saan kaikki nämä skeidat pois koneelta. Lataan, poistan, silti selaimeen jää kummittelemaan jokin hemmetin sweetpacks, eikä suostu poistumaan... Antaa olla, selvitän myöhemmin.
Kokeillaanpa sitten sitä yksinkertaisinta, eli uusitaan vaan padin ajurit. Lataan, asennan, kaikki toimii. No niin, eikun peli tulille. Padi toimii! Mutta vain se ensimmäisen 5 minuuttia, sitten kaikki taas lakkaa toimimasta. Ajureiden mukaan padi kuitenkin edelleen toimii normaalisti. Peli uudelleen käyntiin. Nyt toimi kokonaiset 10 minuuttia.
Perseen perseen perse.
Pelataan sitten näppiksellä ja hiirellä. En jaksa tapella.
Vaan kyllä siinä tuli muutaman kerran ylimääräistä kirottua kun piti opetella aivan uusi tapa pelata tätäkin peliä. Mutta hei! Ehkä tämä ohjattavuus olikin loppujen lopuksi parempi näin! Joskin muutama nappi olikin vähän hassussa paikassa minusta.

Siitäs sait. Bitch please.

Jokunen tunti myöhemmin peli on kuin onkin pelattu läpi! Tekniset taistot mukaan lukien hommaan meni varmaan 8 tuntia, vaikka peli olikin jo aika loppupuolella edellisen pelisession jäljiltä. Ja ihan vaan tiedoksi, tässä pelissä on antiklimaatisin loppu IKINÄ! Painotan sanaa IKINÄ! Lopussa en jaksanut enää juoneen edes paljoa kiinnittää huomiota, sillä se oli mielestäni tylsä ja olin jo heti alussa arvannut että *SPOILER SPOILER SPOILER* Al mualim oli itse pääpiru *SPOILERI LOPPUU*. Loppu meni kyllä niin suorittamismeiningillä kuin vain voi.

Näin minä sitten surkeana anelen.

Eikä tekniset ongelmat vielä siihen loppuneet, vaan lopuksi piti vielä palauttaa kone, että pääsi helpoiten eroon epäonnistuneen asennuksen mukanaan tuomasta sweetpacks-malwaresta...

Todellisille tietokoneviisaille edellinen vuodatukseni voi näyttäytyä vain varsin surkuhupaisana, sillä myönnän ja tunnustan, olen surkea tietokoneiden kanssa mitä tulee normaalia hiemankin epätavallisempiin ongelmiin. Onneksi sentään tuo avokkini osaa ratkaista useammanlaatuisia ongelmia, joten aion jatkossakin päästää itseni helpommalla ja antaa hänen hoitaa homman.

Mutta sainpa yhden pelin vähemmäksi. Seuraavana vuorossa ME2. read more